Kun puhutaan tiedon tallentamisesta pilveen, useat meistä todennäköisesti ajattelevat ensimmäisenä erilaisia tiedostojen ja kuvien jakamis- ja tallennuspalveluja, kuten Dropboxia yhtenä esimerkkinä. Näiden tiedostojen tallennuspalvelujen lisäksi kaikki internetissä toimivat palvelut, virtuaalipalvelimet jne. tarvitsevat tallennustilaa. Tallennustilaa onkin nykyään suhteellisen helposti ostettavissa eri palveluntarjoajilta tarpeen mukaan. Mutta mitä eroa eri tallennuspalveluissa on, muutakin kuin tallennustilan määrä ja hinta?

Kuten yleensä tuotteissa ja palveluissa, yksi tai kaksi palvelun ominaisuutta ei kerro koko totuutta. Eli tässä tapauksessa tallennustilan suuruuden/kapasiteetin ja kustannuksien lisäksi on myös paljon muita käyttötarkoituksesta riippuen tärkeitä huomioon otettavia seikkoja.

Nykyään henkilökohtaisiin tietokoneisiin kuluttajan on helppo valita haluaako koneeseen nopean puolijohdemuistitekniikkaan perustuvan SSD-levyn vai mekaaniseen magneettiseen tallennukseen perustuvan levyn. Usein työasemissa tarvitaan molempien tyyppisiä levyjä kustannusten ja suorituskyvyn optimoinnin kannalta.

Sama analogia pätee myös pilvipalveluissa. Myös pilvestä (eli ulkoistettuna palveluna) ostettaessa asiakkaan on usein mahdollista päättää sijaitseeko hankittava tallennustila alhaisen hakuvasteen ja korkean IOPS-suorituskyvyn SSD-levypinnalla, perinteisellä magneettisella levypinnalla vai jollakin näiden välimuodoista. Ainakin asiakkaan tulisi ymmärtää minkälaisella levypinnalla hankittava palvelu sijaitsee ja mitä tämä tarkoittaa palvelun toiminnan kannalta.

Levypinnan nopeuden lisäksi on myös muita yhtä tärkeitä huomioon otettavia seikkoja. Valitettavan vähälle huomiolle on jäänyt tallennetun tiedon turvaaminen, eheys ja varmuuskopiointi. Nykyään tallennusmedioiden kapasiteetin nopeasti kasvaessa, tänä päivänä puhuttaessa yleisesti kuluttajaluokassa 4 – 10 TB kovalevyistä, on levyille tallennetun tiedon turvaaminen entistä tärkeämmässä asemassa. Koska levykapasiteetit ovat käsittämättömän suuria (kaikki koskaan maailmassa tuotetut kirjat mahtuisivat tekstimuodossa muutamalle tällaiselle levylle), on datan säilyvyyden varmistaminen entistä tärkeämpää. Useat pilvipalvelut tarjoavat tallennuspalveluun tietyntasoista vikasietoisuutta, eli palvelu kestää osittaiset laiterikot ilman tallennetun tiedon menetystä tai saatavuuden heikkenemistä.

Tämän lisäksi on tärkeää varmistaa tallennetun tiedon eheys. Yleisesti digitaalisesta tallennusmediasta ajatellaan että digitaalisesti tallennettu tieto säilyy virheettömänä ja muuttumattomana ajansaatossa. Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Puhuttaessa teratavujen tallennuskapasiteeteista, kasvaa todennäköisyys sille että digitaalisesti tallennetusta tiedosta yksi tai useampi bitti kääntyy ”ympäri”. Tällaista yksittäisten bittien vääristymistä tapahtuu kaikissa kovalevyissä jatkuvasti, mutta useimmiten tallennuslaite, eli kovalevy, huomaa levypinnalle tallennetun tiedon eheyden rikkoutumisen ja korjaa sen.

Aina eheysvirheitä ei pystytä korjaamaan, jolloin levy palauttaa levyohjaimelle/käyttöjärjestelmälle tiedon siitä että luettavaksi pyydetty alue levystä on lukukelvoton. Tällöin mahdollinen vikasietoinen kokoonpano pystyy palauttamaan datan toisen levyn ehjältä alueelta. Kuluttajalaitteissa käyttäjä saa vain virheen ettei tiedoston avaus onnistu tai koko käyttöjärjestelmä kaatuu.

Kaikkein pahin mahdollinen tilanne syntyy silloin kun tallennuslaite palauttaa eheydeltään virheellistä dataa, eikä levyohjain tai käyttöjärjestelmä saa mitään tietoa siitä että palautettava tieto ei ole sitä mitä levylle on alunperin tallennettu. Tällöin tapahtuu käyttäjältä huomaamatonta tallennetun tiedon menetystä (”bit rot”, ”silent data corruption”). Valitettavasti tällainen hiljainen tiedon menetys huomataan yleensä vasta sitten kun on jo liian myöhäistä. Edes varmuuskopiot eivät välttämättä auta, koska viallinen tieto on voinut tallentua myös varmuuskopioihin. Tällaista hiljaista tiedon menetystä tapahtuu jatkuvasti kuluttajaluokan laitteissa (esim. videossa/valokuvassa näkyy häiriöitä tai musiikkitiedostossa kuuluu lyhyt ”paukahdus” kesken kaiken). Ongelman ilmeneminen on mahdollista myös useissa pilvipalveluissa ja käytännössä kaikissa palvelinlaitteissa oletuskokoonpanoilla, huolimatta siitä että olisi RAID-ohjaimet, enterprise SAS-levyt jne.

Kuluttajan on ikävä kyllä nykytilanteessa hyvin hankala suojautua hiljaiselta datan menetykseltä ilman vahvaa teknistä asiantuntemusta tallennusjärjestelmistä. Erityisesti pitkäaikaisessa datan arkistoinnissa, kuten valokuva-arkistoissa ongelma ja riski on todellinen. Kuitenkin tallennettaessa dataa pilveen on riskiä mahdollista pienentää kun varmistaa että käytettävä tallennuspalvelu on suojattu laitteistosta johtuvasta eheyden rikkoutumisesta. Tallennusalustojen toteutuksessa tarvitaan tällöin välttämättömän virheenkorjaavan ECC-muistin lisäksi tarkastussummia käyttävää virheenkorjaavaa tiedostojärjestelmää. Tällöin oikein toteutettuna ja lisäksi vielä varmuuskopioista huolehdittuna tallennettu tieto kestää ajan hammasta ja esim. valokuva-arkistot on mahdollista säilyttää vuosikymmeniä eteenpäin.

IT Ihme haluaa antaa asiakkaiden kaikkein arvokkaimmalle, eli palveluihin tallennetulle tiedolle, parhaan mahdollisen suojan. Kaikki palvelinalustamme ja tallennuspalvelumme ovat vikasietoisia, käyttävät ECC-muistia ja virheenkorjaavia levyjärjestelmiä. Sama pätee myös varmuuskopioihin ja varmuuskopioiden eri versiohin/tilannevedoksiin.